San Sebastiánin asukkaat ovat päässeet taas panemaan parastaan viikonlopun mittaisen karnevaalin myötä. Joka toinen kaupunkilainen on pukeutunut ties miksikä, Zorroksi, intiaaniksi tai juustoksi. Pääkatuja kiersi kaksi päivää Rion karnevaaleja muistuttava kulkue, jossa erilaisia tanssiryhmiä pyörähtelee teema-asuissa kaiuttimista tulevan jytkeen tahdissa. Useimpien ryhmien hännillä tulee valtava teeman mukaisesti koristeltu lava jolla jammailee esitanssijoita. Kaupunki on pullollaan väkeä, mutta kellään ei ole kaljatölkkejä käsissään.
Sääkin on vaihteeksi mukava, ei sada eikä tuuli uhkaa heittää pyörän selästä. Kävimme eilisiltaisen Eesti-illallisen jälkeen tänään piknikillä erasmus-porukan kanssa. Kipusimme vanhan kaupunkin kyljessä olevalle Urgull-kukkulalle paistattelemaan auringossa ja kuuntelemaan kaupungista kantautuvaa jytkettä. Ylhäällä meren viileys ei tuntunut ja auringon porotuksessa oli mukava katsella autereista kaupunkimaisemaa. Alla Erika, Markus ja aurinko.
Viimeaikaisiin aktiviteetteihin lukeutuu myös käynti sidreriassa. Paikallinen sidra valmistuu keväällä, jolloin lukemattomat maaseudun sidreriat avaavat ovensa. Paikan varaamisessa ja kulkuyhteyksien järjestämisessä oli suureksi avuksi Cristina, joka on andorralainen Musikenen opiskelija. Sidrerioissa istutaan pitkien pöytien ääressä isolla porukalla (meitä oli 8) ja haetaan sidraa suoraan tynnyrin hanasta niin paljon kuin jaksaa juoda. Menu on hyvin vakiintunut: bacalaolla (kalalla) maustettu tortilla, paistettua bacalaoa ja pizzan kokoisia pihvejä -- kaikki jaetaan pöydässä olijoiden kesken. Jälkiruoaksi juustoa, marmeladia ja pähkonöitä. Hyvää. Tunnelma on välitön ja hauskaa on. Sidra maistuu paljon paremmalta kuin muina vuodenaikoina pullosta.
Materiaalifysiikan keskus, jossa tutkimusta täällä teen, järjestää nanotieteen maisteriohjelmaa, jossa on kursseja (englanniksi) keskuksessa olevien tutkimusryhmien aiheisiin liittyen. Katselin kevään kurssitarjontaa ja päätin käydä kuuntelemassa erästä molekyylidynaamista simulointia käsittelevää kurssia. Päädyin valitsemaan kokeellisen tutkimusaiheen simulaatioiden sijasta, ja ajattelin tämän kurssin tarjoavan tilaisuuden perehtyä sitten hieman myös simulointiin. Kurssia pitää ryhmässämme simulaatioita tekevä postdoc-tutkija. Ensimmäinen luento jäi välistä, mutta istahdin toiselle luennolle kuuntelemaan, miltä kurssi vaikuttaa. No miltä? Luennoitsija kävi johdantona pohtimaan aiheen taustalla olevia ideoita ja käsitteitä: mitä simulaatiot ovat, kokeita vai teoriaa, vai eivätkö kumpaakaan? Hän puhui jähmeähkösti mutta erittäin polveilevasti -- jokainen havainnollistus tai esimerkki nosti esiin jonkun asian jota piti selventää ja valaista uusin havainnollistuksin ja lisäselityksin. Johdanto jatkui, yksi sivujuonne toi esiin kolme muuta, välillä en ymmärtänyt edes mistä oli kyse, ja pian unohtui jo mistä oli lähdetty liikkeelle. Eipä aikaakaan kun 75 minuuttia tuli täyteen ja loput täytyi jättää seuraavalle päivälle. En mennyt enää ottamaan selvää päästiinkö seuraavalla lueonnolla jo asiaan, mutta kuulin seuraavalla viikolla Iñigolta, että luennot ovat edelleenkin johdantoa tai "taustaa" (ja luentoja on 3 kertaa viikossa!). Kuulemma jotain harjoituksiakin on tiedossa, mutta ne (ymmärrettävistä syitä) pysyvät aika yleisellä tasolla! TKK:lla törmäsi kaikenlaiseen, mutta tällaista kurssia en ole osannut kuvitellakaan (oli Iñigokin aika hämillään!)... Muut kurssit eivät vaikuttaneet minulle hyödyllisiltä joten ekskursio paikalliseen kurssitarjontaan jäi tähän.
Jokunen viikko sitten kävimme Veeran kanssa katsastamassa Musikenen saksofoniluokan matinean. Olipa hyviä soittajia! Varsinkin kun ottaa huomioon koulun yleistason, saksofonistit ovat todella edukseen. Matineassa (tai audicionissa, kuten paikalliset sanovat) esiintyi kvartetti, joka oli selvästi tehnyt paljon töitä. Yhtye kuulosti todella yhtenäiseltä, niin soinnin, rytmin kuin artikulaationkin puolesta. Jokainen soittaja oli lisäksi hyvin taitava ja soitto näytti helpolta. Joonatan sanoikin että opettaja, joka on Ranskasta, olisi hyvä. Täytyy tässä kuussa taas käydä kuuntelemassa, kenties ohjelmisto olisi nyt hieman vähemmään uuteen musiikkiin painottuva.
Onnittelut Veeran apurahasta Los Angelesissa opiskeluun voi laittaa kommentteihin! Parin viikon päästä mennään käymään Colburn Schoolin pääsykokeissa...


Ei ne ollu juustoja siellä karnevaalissa vaan Paavo Pesusieniä!
VastaaPoistaMukavalta vaikuttaa. Täälläkin paistoi aurinko ja Susihiihto sujui sutjakkaasti.
VastaaPoistaSoitellaan. terv. Eeva
Onnittelut Veeralle! En ollut vielä kuullutkaan apurahasta - se tietää siis mahdollisuutta suunnata ensi vuodeksi uudelle mantereelle?
VastaaPoista