lauantai 12. helmikuuta 2011

Suomi-ilta

Puut kukkivat ja aurinko lämmittää! Tänään nautimme tortillalounasta vaihtariporukalla Cristinan - andorralaisen haitaristin - aurinkoisella terassilla Antiguon kukkulalla, josta oli näkymät Antiguoon, merelle ja vuorille. Toivoisi että koti-ikkunoistakin näkyisi muutakin kuin seinää!

Viimeviikolla täällä oli tavalliseen tapaan taas kaksi klarinettiopettajaa yhtäaikaa ja nyt myös audicion, jossa itsekin soitin. Audicion siis täällä tarkoittaa oppilaskonserttia. Samana päivänä oli avoimien ovien päivä, eli kaikki koulusta kiinnostuneet saivat tulla kuuntelemaan opetusta ja audicionia. Porukkaa olikin ihan mukavasti. Alkavalla viikolla on orkesteriperiodi, joten normaalia opetusta ei ole. Ja kaikki klarinettiopettajatkin pysyvät poissa!

Pienen mutta sitäkin paremman vaihtariporukan kesken on vietetty jo hollantilaista lettukestiä ja Saksa-iltaa ja toissaviikonloppuna oli massiivisesti valmistellun Suomi-illan vuoro. Timo ja me olimme nimittäin tuoneet Suomesta mämmiä, puolukoita, lakkahilloa, ruisleipää, salmiakkia sekä kossun että karkin muodossa, karjalanpiirakoita, lakua... Pääruokana tarjosimme lihapullia, muussia, puolukoita ja viherpippurikastiketta. Karmen oli edellisenä päivänä pahaa aavistamatta mennyt kertomaan ravintoloista joissa ruoka nautiskellaan pilkkopimeässä tarjoilijoiden avustuksella ja makuelämykset voimistuvat kun näköaisti on poissa pelistä. Tätä hienoa ideaa käytimme jälkiruoan, mämmin, tarjoilussa! Laitoimme taustalle vielä Finlandian soimaan ja elämys oli taatusti ikimuistoinen! Toki laitoimme valot sitten kun kaikki olivat jo syöneet melkein kaiken ettei mämmin tarjoama ainukertainen visuaalinen nautintokaan jäänyt täysin kokematta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti