Matkasimme joululomilta Pariisin kautta takaisin Donostiaan kolme viikkoa sitten. Saimme matkat halvalla ottamalla lennot Pariisiin ja junailemalla sieltä San Sebastianiin, ja samalla tarjoutui tilaisuus tutustua Pariisiin. (Se minkä matkoissa säästimme taisi kyllä jäädä korkojen kera Pariisin ihaniin ravintoloihin...)
Käyttämämme yhtiön superhalvat iltalennot Pariisiin ovat kuulemma aina myöhässä ja niin kävi nytkin. Siksi myöhästyimme viimeisestä lentokenttäjunasta ja jouduimme ottamaan taksin Pariisin keskustaan. Löysimme onneksi lisää porukkaa taksiin ja 70 euron hinta jaettiin neljän ihmisen kesken. Muutoin taksimatka olisi maksanut saman verran kuin lennot!
Meillä oli vaatimaton hotellihuone loistavalla paikalla, ihan Louvren naapurissa. Tähän vuodenaikaan (ja keskellä viikkoa) sai kävellä suosituimpiinkin nähtävyyksin miltei jonottamatta. Tuukan kannalta ajoitus oli täpärä, 25-vuotiaaksi asti kun pääsee ilmaiseksi tai halvalla museoihin ja nähtävyyksiin. Kävimme kiltisti Louvressa ja Eiffelissä, Notre Damessa sekä Riemukaaressa ja ihailimme katua jonka varressa oli vierivieressä loputon määrä musiikkiliikkeitä: nuottikauppoja, viulukauppoja, kitarakauppoja, sellokauppoja. Ruoka oli mahtavaa vaikka yleensä emme tienneet mitä tuli tilattua upealla ranskallamme. Aika paljon nolotti ranskan lausumisen arvailu. Joonataninkin ehdimme tavata lähtöä edeltävänä iltana ja kävimme korealaisessa ravintolassa jossa saimme maukkaita erikoisuuksia.
Miltei tyhjä juna Espanjaan lähti seitsemältä aamulla ja olimme perillä jo iltapäivällä. Alkumatkasta juna kiisi Ranskan halki pikavauhtia mutta etelämpänä vauhti hiipui ja pysähdyksiä oli tuon tuosta. Irunissa Espanjan puolella vaihdoimme vielä lähijunaan, jolla pääsimmekin ihan kotinurkille asti. Saapumistamme juhlistivat kokeiksi ja sotilaiksi sonnustautuneet rumpalit ja torvensoittajat, jotka olivat aloittaneet paukuttamisen San Sebastián -päivän kunniaksi jo edellisenä iltana. Tamborrada-juhla kestää ainakin 24 tuntia ja ryminäorkestereita on kaikkialla. Keskustassa asuvat kaverimme eivät paljoa nukkuneet. Alla Karmen ja kokit.
Kun saavuimme oli aurinkoinen nollakeli mutta sää on muuttunut koko ajan paremmaksi eikä ole satanut juuri ollenkaan. Eilen oli suomalaisittain jo ihan kunnon kesäpäivä. Mutta viikonlopuksi on luvattu sateita.
Olen uiskennellut ulos melkein kaikilta mahdollisilta kursseilta mutta hulinaa on silti ihan tarpeeksi kun joka viikko täällä on kaksi opettajaa yhtäaikaa. Tänään oli bassoklarinetti-audicion ja elämäni ensimmäinen sooloesiintyminen bassoklarinetin varressa. Kenelläkään ei ole omaa bassoa joten kaikki soittivat samalla soittimella, joka ei oikein toimi. Kukaan ei myöskään ollut liiemmin hionut esityksiään koska viimepäivinä basso on ollut kokoajan tunnilla aamusta iltaan kun Henri on opettanut tiistaista lähtien. Useampikin esiintyjä lähetteli alkupuheessaan terveisiä säveltäjille haudoissaan.
Olemme perustaneet duon Erican kanssa ja soitamme hollantilaisen Jacob Ter Veldhuisin kappaletta bassoklarinetille ja haitarille. Se on kiva piisi ja duomme tuntuu toimivan. On myös tosi hyvä että tulee soitettua bassoa säännöllisesti. Triomme sellisti on yhtäkkiä hävinnyt maanpinnalta, eli siis jättää ilmestymättä tunneille eikä vastaa maileihin. Ja hyvä niin, voimme soittaa Veldhuisia triotunneillamme.
Täällä on vieraillut tosi hyviä orkestereita viimeaikoina! Varsinkin Sir Roger Norringtonin johtama Stuttgartin radion orkesteri soitti mykistävästi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti